Hoppua hoppua – tuleeko tähän milloinkaan loppua?!

Sitä pohtii Krista Kortelainen, joka juuri raahasi kasan kirjoja kirjastosta kotiin, PUUH!!

Eilen iski totaalinen paniikki ja riittämättömyyden tunne siitä, että selviänkö tästä urakasta ikinä? Onko minulla tarpeeksi luonnetta saattaa kunnialla loppuun se minkä aloitin, valmistunko koskaan?!

Hetken epätoivossa rypemisen jälkeen päätin ryhdistäytyä, itsesyytökset ja jossittelut eivät tässä auta, jos meinaan saada jotain aikaiseksi – on toimittava!

Aloitin pohtimalla tavoitteitani ja tässä teillekin muutama vinkki tavoitteiden asettamiseen.

pa%cc%88ntta%cc%88ys-1

Tavoitteita on turha asettaa, elleivät ne ole sinulle merkityksellisiä, eli kun olet miettinyt että MITÄ HALUAT, on syytä pohtia että MIKSI se on sinulle tärkeää, MIKÄ sinua MOTIVOI? Miksi haluat juuri sitä mitä haluat? Kukaan tuskin jaksaa pakertaa jonkun täysin turhan asian eteen ihan vain pakertamisen ilosta, mieti mikä on se porkkana joka sinua odottaa.

Sen jälkeen kun olet motivoinut itsesi ja tiedät miksi olet tavoittelemassa sitä mitä olet, kannattaa miettiä tovi sitä, että onko tavoitteesi realistinen, voitko sinä itse todella vaikuttaa siihen että onnistut ja miten voit vaikuttaa?

pa%cc%88ntta%cc%88ys-2

Sitten pääsetkin viimeiseen vaiheeseen, joka ainakin minun kohdallani on se oleellisin, DEAD LINE eli aikataulu. Aseta itsellesi tavoitteen saavuttamiseen aikaraja. Siitähän voi tarpeen vaatiessa myöhemmin joustaa, mutta  aikataulu tuo ryhtiä suunnitelmaan.

Mun ote opiskelusta on jossain vaiheessa hieman lipsunut ja nyt opintoni laahaavat, minulla on paljon kirittävää ja paljon luettavaa. Päätin kuitenkin aloittaa lukuaikataulun laatimisesta.

Kunnollisen lukujärjestyksen laatimiseen menee tovi, mutta se maksaa itsensä takaisin  myöhemmin, kun  siihen turhaan haahuiluun, pähkäilyyn ja ryhtymisen aloittamiseen ei tuhraannu aikaa – sen kuin vaan noudatat lukujärjestystä! Mitä ne sanovatkaan, hyvin ajateltu on puoliksi tehty.

Noh, tyypillistä minua on jääräpäisyys ja kunnianhimoiset suunnitelmat, niin myös tässäkin asiassa, sillä kyllähän tuo lukujärjestys aika tiukalta näyttää… Mutta olen minä jotain matkani varrella oppinut,  määräänsä enempää ei kannata puuskuttaa, koneisto väsyy jos sitä ei välillä öljyä. Eihän kukaan jaksa pakertaa jos välillä ei ole jotain kivaa puuhaa joka vie ajatukset toisaalle.

pa%cc%88ntta%cc%88ys-3

pa%cc%88ntta%cc%88ys-4

Eli, kun siis suunnittelet lukuaikataulua, pidä mielessä myös huvi, omat harrastukset ja mikä tärkeintä, myös liikunta. Ilman happea pää ei nimittäin toimi ja hyvä vireystila auttaa keskittymään. Tosiaan, mainitsin jo aiemmin blogissani että vietän keskimäärin 6 tuntia päivässä istuen, jo se on hyvä syy nousta ja lähteä liikkeelle!

Eivätkä ne aivot toimi myöskään ilman polttoainetta, joten varaa aikaa ruokailuun. Ei ole kenenkään etu jos jätät aamiaisen tai lounaan syömättä – muutut vain kiukkuiseksi, keskittymisesi herpaantuu eikä oppikaan oikeasti mene sen nopeammin perille. Siis syö, juo, liiku ja lepää myös välillä.

Kyllähän tämä kauhistuttaa, kun kaikki on vielä edessä, mutta ei auta kuin ottaa härkää sarvista ja aloittaa. Päivä kerrallaan, pikku hiljaa ja paniikkia välttäen.

P.S. Visualisointi kuulemma myös edistää onnistumista, kokeilin sitäkin ja visualisoin itseni kauppatieteiden maisterin todistus kädessäni,  näkisittepä valmistujaisasuni…spectacular!